Toiminta-alue & Vesiosuuskunta


Tiivistetysti:

Toiminta-alue ja paineviemäriverkostoon liittyminen ei koske kiinteistöjä, joilla on jo asetuksen mukainen toimiva jätevesijärjestelmä, eikä myöskään kiinteistöjä/mökkejä, joilla on kantovesi.
Toiminta-alueen ulkopuolellakin olevat kiinteistöt voivat halutessaan liittyä paineviemäriverkostoon.
Osuuskunta ei ole tekemässä rinnakkaista vesijohtoverkostoa. Vain jos alueella ei ole lainkaan vesijohtoverkostoa, voidaan sitä tarvittaessa ja yhteisesti sopimalla täydentää.
Osuuskunnan talous ja tunnusluvut poikkeavat osakeyhtiön tavasta raportoida tilinpäätös:

  • Osuuskuntalaki on toiminnan perustana
  • Lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityihin osuuskuntiin
  • Verkoston rakentamista rahoitetaan liittymismaksuilla. Liittymismaksua ei kirjata osuuskunnan tuloslaskelman tuloksi, vaikka toki tuloa onkin, vaan se on taseeseen kirjattava erä. Tämän vuoksi tuloslaskelma vaatii tarkemman tarkastelun ja oikaisun osuuskunnan oikean tuloksen näkemiseksi.
  • Liittymis-/osuusmaksu on myös palautuskelpoinen erä, jonka vuoksi se kirjataan taseessa velaksi (”osuuskunnan pääomaa”). Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä toiminta-alueen kanssa.

Verkoston rakentamisen yhtenä tavoitteen on ympäristöpäästöjen vähentäminen, saarten merkittävien luontoarvojen vaaliminen sekä yhdyskuntakehityksen tukeminen.


Toiminta-alueesta tarkemmin:

Kakskerta-Satava Vesiosuuskunta on hakenut toiminta-alueen vahvistamista yli 5v. (03/2013) sitten Satavan ja Kakskerran saarille. Hakemusta jätettäessä Osuuskunta oli vesihuoltolain määritteiden mukaan vesihuoltolaitos, jolle tulee määrittää toiminta-alue. Nykyisessä vesihuoltolaissa ihan samanlaista edellytystä ei ole ja vesiosuuskunta on vesihuoltolaitos vasta, kun sille on määritelty toiminta-alue.

Ote vesihuoltolaista: ”Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.”

Eli tuossa pitää huomioida, että toiminta-aluetta ei määritetä pelkästään nykyisten rakennusten perusteella, vaan pitää huomioida tulevakin rakentaminen.

Vesihuoltolaissa todetaan myös että ”Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.” Turunkin velvollisuus on huolehtia, että saarten alueella vesiosuuskunta rakentaa verkostoaan siten, että se tukee myös tulevaa asutusta ja tätä varten toiminta-aluekin osin määritetään.

Liittymisvelvoitetta toiminta-alueella ei ole kiinteistöllä, jolla on toimiva lainsäädännön mukainen käsittelyjärjestelmä. Liittymisestä voi myös hakea vapautusta. Jätevesilainsäädännön mukaan kiinteistöjen pitäisi joka tapauksessa ennen siirtymäajan päättymistä 31.10.2019 saattaa jätevesijärjestelmänsä vaatimusten mukaiseksi. Tämän osalta alueen asukkaiden tulisi tuntea myös oma vastuunsa ja huolehtia siitä, ettei jätteitä pääse luontoon/vesistöön. Lainsäädännöllä pyritään tätä vielä varmistamaan. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän kustannus on monasti 10.000 ja 15.000 € välillä, joten kustannusero paineviemäröintiin liittymiseen noin 15.000 – 20.000 € ei ole iso. Vuosittaisten käyttökustannusten lasku edelleen tasoittaa edellä mainittua kustannuseroa.

Vesihuoltolain 7 ja 8 §:n mukaan alueelle, jossa toteutuu vesihuollon järjestämisvelvollisuus, eikä vesihuoltoa voida muilla tavoin toteuttaa, tulee vahvistaa vesihuoltolaitoksen toiminta-alue.

Vesihuoltolain 8 § mukaan ”Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.”

Hakemusta valmisteltiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Turun kaupungin kanssa. Hakemuksessa huomioitiin eri osapuolten näkemykset niin alueellisesta kuin teknisestäkin ratkaisusta. Voidaan myös todeta, että verkoston tekninen toimivuus ja siihen liittyvät ratkaisut ja käytettävät komponentit on toteutettu yhteistyössä Turun Kaupungin kanssa koko Vesiosuuskunnan toiminnan ajan. Myös terveydensuojeluviranomaiset ovat aktiivisesti osallistuneet Osuuskunnan toimintaan, valvontaan ja kehittämiseen.

Yleisiä tarkennuksia:

  • Osuuskunnan talouden kestävyyteen, tekniseen ympäristöön ja operatiiviseen toimintaan on aika-ajoin esitetty epäilyjä:Osuuskunnan taloudesta ja sen valvonnasta vastaa yksi alueen parhaista talouden ja taloushallinnon osaajista, joka työllistää lähes 30 taloushallinnon ja verotuksen ammattilaista. Toiminnan ja tulevan vuoden (myös 5-vuotiskauden) suunnittelu toteutuu vuosittain tehtävän budjetin ja hallitustyöskentelyn kautta. Myös viranomaiset edellyttävät Osuuskunnalta riittävää suunnittelua ja varautumista (Varautumissuunnitelma). Osuuskunta tekee myös vuosittain tarjouspyynnöt laitteistoista ja seuraa alan teknistä kehitystä ja uusia innovaatioita. Esimerkiksi Osuuskunnan käyttämät linja- ja kiinteistöpumppaamot ovat alansa parhaita. Toisaalta, laadukkaat tekniset komponentit ja ratkaisut eivät ole niitä halvimpia. Laitevalinnoissa on myös pyritty varmistamaan komponenttien jatkuva saatavuus sekä riittävä osaaminen verkoston tarvittavaan ylläpitoon.
  • On myös esitetty, että Osuuskunnalla on maksusopimuksia, joissa ennakkomaksuja tulisi palauttaa, mikäli toiminta-aluetta ei olisi vahvistettu 5v. aikana. Tieto on virheellinen. Tällä on ilmeisesti viitattu varausmaksuun, jolla halukkaat voivat varata kiinteistölleen varauksen ja valmiuden liittyä verkostoon myöhemmin. Näin osuuskunta osaa paremmin arvioida tulevaa verkoston kuormitusta, virtaamia/viipymiä sekä teknistä toimivuutta. Verkoston kapasiteetista on tällä hetkellä käytössä n. 10-15%, kun liittyjiä on n. 160.
  • Edellä mainittu ennakkomaksu ei siis mitenkään liity Toiminta-alueen vahvistamiseen eikä palautusaika ole 5v. Tämänkin asian suhteen oikeaa tietoa on saatavilla Vesiosuuskunnalta tai vaikka osuuskunnan nettisivustolta: www.ksvesiosuuskunta.fi.
  • Osuuskunnan taloudesta voidaan myös todeta, että vesiosuuskunta on velaton ja talouden osalta tilanne paranee jatkuvasti verkoston käytön lisääntyessä. Vastuita toki on, kuten missä tahansa vastuullisessa toiminnassa, mutta Osuuskuntienkin välisessä vertailussa voidaan Kakskerta-Satavan Vesiosuuskunnan taloudellista tilannetta pitää vähintäänkin kohtuullisena.
  • Saarelaisten toiveina on usein kuultu esitettävän, että Turun Kaupungin tulisi Satavan ja Kakskerran saarilla tuottaa samoja palveluita samaan hintaan kuin esimerkiksi Hirvensalossa. Tuota toivetta emme sinällään mitenkään arvostele ja ajatushan on pikemminkin kannatettava. Päätökset niiden osalta on Turun kaupungilla. Tuon toiveen toteutumista odotellessa, Osuuskunnan tavoite on vähentää alueen ympäristöpäästöjä ja lisätä alueen asukkaiden asumisviihtyvyyttä.

Vesihuoltolaitos voi tarjota palveluita myös toiminta alueen ulkopuolella. Kiinteistöt, jotka eivät ole toiminta-alueella, voivat vapaaehtoisesti liittyä verkostoon ja sopia asiasta Osuuskunnan kanssa.
Vesiosuuskunta antaa tarvittaessa lisätietoja toiminnastaan, taloudestaan sekä tulevista suunnitelmastaan sekä rakentamisen nykytilanteesta. Oikeita tietoja pyrimme jatkuvasti myös kertomaan nettisivuillamme: www.ksvesiosuuskunta.fi

Lisäksi:

Toiminta-alueen määrittelyyn vesiosuuskunnille ei ole olemassa ohjeita, vaan vesiosuuskunnat voivat vapaasti esittää aluetta oman näkemyksensä mukaan, joten taajamamäärittelyllä ei ole merkitystä. Vesiosuuskunnathan toimivat haja-asutusalueilla ja kuten nimikin sanoo niin se ei ole taajamaa. Toki kunnan kanssa on asiasta hyvä neuvotella, kuten nytkin on tehty. Kuntia ja niiden vesihuoltolaitoksia ja toiminta-alueita ohjaa omat käytäntönsä ja kunnallinen päätöksenteko.

Kiinteistöillä on kiinteistöpumppaamo ja verkostossa on linjapumppaamoita, joiden hoidosta ja huollosta vastaa vesiosuuskunta. Pumppaamoiden sijainnit on sovittu maanomistajien kanssa ja tarpeellisuus tulee verkoston mitoituksesta. Välipumppaamoita on myös kunnallisissa verkostoissa.

Liittymisen kustannus perustuu todellisiin kustannuksiin, kun taas kuntien liittymisen hintaa tuetaan verovaroin, eivätkä ne useinkaan perustu todellisiin rakentamiskustannuksiin.

Toiminta-alue on laadittu siten, että alueesta on jätetty jo valmiiksi pois kiinteistöjä, jotka sijaitsevat maastollisesti hankalissa ja kallioisissa paikoissa. Alueessa on mukana kiinteistöt, joille liittymän rakentaminen on teknisesti järkevää ja kustannuksiltaan kohtuullista.

Rakentamisen ja toiminnan näkymät ja tapahtumat vuonna 2018

Kuluvan vuoden aikana on tiedossa olevia uusia liittyjiä edellisten vuosien tapaan tullut jo alkuvuodesta noin 10, joten uusien asennettavien pumppaamojen määrä tullee olemaan tänäkin vuonna noin 20 kiinteistökohtaista pumppaamoa ja kokonaismäärä nousee noin 160 kiinteistökohtaiseen pumppaamoon. Vuoden 2017 uusi kiinteistöjä liitettiin verkostoon lähes 30 kpl. Niin Kakskerrassa kuin Satavankin puolella.

Tällä hetkellä (09/2018) rakentamisen painopiste on Raustvuoren alueella.

Linjapumppaamojen huoltoa, kunnostusta ja toiminnan varmistamista tehdään vuosisuunnitelman mukaisesti. Tänä vuonna on tehty kaikkien halukkaiden kiinteistökohtaiset huoltotoimet. Kulhon pumppaamo on käytännössä jo kokonaisuudessaan uusittu, joten verkoston kriittisin linjapumppaamo on nyt hyvässä kunnossa.

Kokonaisuudessaan pumppaamot ovat toimineet luotettavasti. Muutamia pakkasen aiheuttamia vikoja on ollut, etenkin kiinteistöissä, joissa talvikaudella on kuukausia, jolloin pumppaamoa ei ole lainkaan käytetty.

Tarkempia lisätietoja saa näiltä sivuilta sekä Osuuskunnan yhteyshenkilöiltä.

Rakentamisen nykyvaihe (2015-2016)

Vuoden 2015 aikana rakentamisen painopiste oli Satavan Sampaantiellä. Verkostoa laajennettiin niin Mäkivaarantien alueella kuin myös Samppaantien suuntaisesti runkoverkkoa jatkamalla. Kaukaisimman pisteensä runkoverkosto saavutti Raumanpääntien päässä, jossa useita kiinteistöjä liittyi uutena käyttäjinä verkostoon.

Vuoden 2016 kevään ja alkukesän aikana rakentamista jatketaan Kakskerran saarella Kokkilantien ja Harjattulan välisellä alueella. Mhyös suunnitelmat Kollintien sekä Raustvuoren tien alueista ovat jo pitkällä ja rakentamista toteutetaan asukkaiden toivomusten mukaisesti.

Verkoston ylläpitoon ja jatkuvaan kunnostukseen ollaan myös panostettu em. vuosien aikana. Siitä esimerkkinä on mm. verkoston ehkä kriittisemmän linjapumppaamon uusiminen Kulhon saarella.

Vuosittain tehtävät huolto- ja kunnostustoimenpiteet varmistavat verkoston teknisen toimivuuden myös jatkossa. Alalle tulevia uusia teknisiä ratkaisuja otetaan käyttöön verkoston käyttöiän ja toimintavarmuuden pidentämiseksi.

Kakskerran päärunkoputki on toiminut jo useita vuosia moitteetta. Tänä aikana saarelta on pumpattu kymmeniä tuhansia kuutioita jätevettä puhdistettavaksi tehokkaaseen Kakolan puhdistamoon. Tehokkaampaa puhdistusjärjestelmää ei Suomessa ole saatavissa. Jos nuo mainitut kuutiot muutetaan 5 kuution tankkiautoiksi, voidaan arvioida tänä aikana poistuneen n. 20000 yhdensuuntaista tankkiautomatkaa saariston teiltä, mikä on jo arvo sinänsä turvallisuuden ja ympäristön kannalta.

Tavoitteet ovat toteutuneet jopa hieman ennakoitua paremmin.

Kiinteistökohtaisia pumppaamoja on asennettu n 130 kpl ja niiden asennus jatkuu koko kaivuukauden 2016. Tavoitteena on ehtiä asentaa lisää 10-20 kiinteistökohtaista pumppaamoa kesäkauden aikana.

Kartat-sivustolla on ennakoitu linjauksia jo tuleviakin vuosia varten, jotta kiinteistönomistajat näkisivät missä paineviemärillä lähivuosina on mahdollisuus hoitaa jätevesiasiansa parhaalla mahdollisella tavalla, vanhojen järjestelmien tullessa vaihtoon, tai jos kyseessä on uudisrakentaminen.

Turun kaupungin vesihuoltosuunnitelmassa on esitetty toimijaksi Kakskerta-Satava vesiosuuskuntaa Kakskerran osalta siten, että runkoputken molemmilta puolin 100 m alueella tulisi kiinteistö liittää paineviemäriin, ellei sen jätevesihuolto täytä uuden lain määräyksiä. Kaikki tällä alueella olevat kiinteistöt mahtuvat halutessaan liittymään vesiosuuskuntaan.