Toiminta-alue & Vesiosuuskunta
Tiivistetysti:
Toiminta-alue ja paineviemäriverkostoon liittyminen ei koske kiinteistöjä, joilla on jo asetuksen mukainen toimiva jätevesijärjestelmä, eikä myöskään kiinteistöjä/mökkejä, joilla on kantovesi.
Toiminta-alueen ulkopuolellakin olevat kiinteistöt voivat halutessaan liittyä paineviemäriverkostoon.
Osuuskunta ei ole tekemässä rinnakkaista vesijohtoverkostoa. Vain jos alueella ei ole lainkaan vesijohtoverkostoa, voidaan sitä tarvittaessa ja yhteisesti sopimalla täydentää.
Osuuskunnan talous ja tunnusluvut poikkeavat osakeyhtiön tavasta raportoida tilinpäätös:
- Osuuskuntalaki on toiminnan perustana
- Lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityihin osuuskuntiin
- Verkoston rakentamista rahoitetaan liittymismaksuilla. Liittymismaksua ei kirjata osuuskunnan tuloslaskelman tuloksi, vaikka toki tuloa onkin, vaan se on taseeseen kirjattava erä. Tämän vuoksi tuloslaskelma vaatii tarkemman tarkastelun ja oikaisun osuuskunnan oikean tuloksen näkemiseksi.
- Liittymis-/osuusmaksu on myös palautuskelpoinen erä, jonka vuoksi se kirjataan taseessa velaksi (”osuuskunnan pääomaa”). Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä toiminta-alueen kanssa.
Verkoston rakentamisen yhtenä tavoitteen on ympäristöpäästöjen vähentäminen, saarten merkittävien luontoarvojen vaaliminen sekä yhdyskuntakehityksen tukeminen.
Toiminta-alueesta tarkemmin:
Kakskerta-Satava Vesiosuuskunta on hakenut toiminta-alueen vahvistamista yli 5v. (03/2013) sitten Satavan ja Kakskerran saarille. Hakemusta jätettäessä Osuuskunta oli vesihuoltolain määritteiden mukaan vesihuoltolaitos, jolle tulee määrittää toiminta-alue. Nykyisessä vesihuoltolaissa ihan samanlaista edellytystä ei ole ja vesiosuuskunta on vesihuoltolaitos vasta, kun sille on määritelty toiminta-alue.
Ote vesihuoltolaista: ”Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi.”
Eli tuossa pitää huomioida, että toiminta-aluetta ei määritetä pelkästään nykyisten rakennusten perusteella, vaan pitää huomioida tulevakin rakentaminen.
Vesihuoltolaissa todetaan myös että ”Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.” Turunkin velvollisuus on huolehtia, että saarten alueella vesiosuuskunta rakentaa verkostoaan siten, että se tukee myös tulevaa asutusta ja tätä varten toiminta-aluekin osin määritetään.
Liittymisvelvoitetta toiminta-alueella ei ole kiinteistöllä, jolla on toimiva lainsäädännön mukainen käsittelyjärjestelmä. Liittymisestä voi myös hakea vapautusta. Jätevesilainsäädännön mukaan kiinteistöjen pitäisi joka tapauksessa ennen siirtymäajan päättymistä 31.10.2019 saattaa jätevesijärjestelmänsä vaatimusten mukaiseksi. Tämän osalta alueen asukkaiden tulisi tuntea myös oma vastuunsa ja huolehtia siitä, ettei jätteitä pääse luontoon/vesistöön. Lainsäädännöllä pyritään tätä vielä varmistamaan. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän kustannus on monasti 10.000 ja 15.000 € välillä, joten kustannusero paineviemäröintiin liittymiseen noin 15.000 – 20.000 € ei ole iso. Vuosittaisten käyttökustannusten lasku edelleen tasoittaa edellä mainittua kustannuseroa.
Vesihuoltolain 7 ja 8 §:n mukaan alueelle, jossa toteutuu vesihuollon järjestämisvelvollisuus, eikä vesihuoltoa voida muilla tavoin toteuttaa, tulee vahvistaa vesihuoltolaitoksen toiminta-alue.
Vesihuoltolain 8 § mukaan ”Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.”
Hakemusta valmisteltiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Turun kaupungin kanssa. Hakemuksessa huomioitiin eri osapuolten näkemykset niin alueellisesta kuin teknisestäkin ratkaisusta. Voidaan myös todeta, että verkoston tekninen toimivuus ja siihen liittyvät ratkaisut ja käytettävät komponentit on toteutettu yhteistyössä Turun Kaupungin kanssa koko Vesiosuuskunnan toiminnan ajan. Myös terveydensuojeluviranomaiset ovat aktiivisesti osallistuneet Osuuskunnan toimintaan, valvontaan ja kehittämiseen.
Yleisiä tarkennuksia:
- Osuuskunnan talouden kestävyyteen, tekniseen ympäristöön ja operatiiviseen toimintaan on aika-ajoin esitetty epäilyjä:Osuuskunnan taloudesta ja sen valvonnasta vastaa yksi alueen parhaista talouden ja taloushallinnon osaajista, joka työllistää lähes 30 taloushallinnon ja verotuksen ammattilaista. Toiminnan ja tulevan vuoden (myös 5-vuotiskauden) suunnittelu toteutuu vuosittain tehtävän budjetin ja hallitustyöskentelyn kautta. Myös viranomaiset edellyttävät Osuuskunnalta riittävää suunnittelua ja varautumista (Varautumissuunnitelma). Osuuskunta tekee myös vuosittain tarjouspyynnöt laitteistoista ja seuraa alan teknistä kehitystä ja uusia innovaatioita. Esimerkiksi Osuuskunnan käyttämät linja- ja kiinteistöpumppaamot ovat alansa parhaita. Toisaalta, laadukkaat tekniset komponentit ja ratkaisut eivät ole niitä halvimpia. Laitevalinnoissa on myös pyritty varmistamaan komponenttien jatkuva saatavuus sekä riittävä osaaminen verkoston tarvittavaan ylläpitoon.
- On myös esitetty, että Osuuskunnalla on maksusopimuksia, joissa ennakkomaksuja tulisi palauttaa, mikäli toiminta-aluetta ei olisi vahvistettu 5v. aikana. Tieto on virheellinen. Tällä on ilmeisesti viitattu varausmaksuun, jolla halukkaat voivat varata kiinteistölleen varauksen ja valmiuden liittyä verkostoon myöhemmin. Näin osuuskunta osaa paremmin arvioida tulevaa verkoston kuormitusta, virtaamia/viipymiä sekä teknistä toimivuutta. Verkoston kapasiteetista on tällä hetkellä käytössä n. 10-15%, kun liittyjiä on n. 160.
- Edellä mainittu ennakkomaksu ei siis mitenkään liity Toiminta-alueen vahvistamiseen eikä palautusaika ole 5v. Tämänkin asian suhteen oikeaa tietoa on saatavilla Vesiosuuskunnalta tai vaikka osuuskunnan nettisivustolta: www.ksvesiosuuskunta.fi.
- Osuuskunnan taloudesta voidaan myös todeta, että vesiosuuskunta on velaton ja talouden osalta tilanne paranee jatkuvasti verkoston käytön lisääntyessä. Vastuita toki on, kuten missä tahansa vastuullisessa toiminnassa, mutta Osuuskuntienkin välisessä vertailussa voidaan Kakskerta-Satavan Vesiosuuskunnan taloudellista tilannetta pitää vähintäänkin kohtuullisena.
- Saarelaisten toiveina on usein kuultu esitettävän, että Turun Kaupungin tulisi Satavan ja Kakskerran saarilla tuottaa samoja palveluita samaan hintaan kuin esimerkiksi Hirvensalossa. Tuota toivetta emme sinällään mitenkään arvostele ja ajatushan on pikemminkin kannatettava. Päätökset niiden osalta on Turun kaupungilla. Tuon toiveen toteutumista odotellessa, Osuuskunnan tavoite on vähentää alueen ympäristöpäästöjä ja lisätä alueen asukkaiden asumisviihtyvyyttä.
Vesihuoltolaitos voi tarjota palveluita myös toiminta alueen ulkopuolella. Kiinteistöt, jotka eivät ole toiminta-alueella, voivat vapaaehtoisesti liittyä verkostoon ja sopia asiasta Osuuskunnan kanssa.
Vesiosuuskunta antaa tarvittaessa lisätietoja toiminnastaan, taloudestaan sekä tulevista suunnitelmastaan sekä rakentamisen nykytilanteesta. Oikeita tietoja pyrimme jatkuvasti myös kertomaan nettisivuillamme: www.ksvesiosuuskunta.fi
Lisäksi:
Toiminta-alueen määrittelyyn vesiosuuskunnille ei ole olemassa ohjeita, vaan vesiosuuskunnat voivat vapaasti esittää aluetta oman näkemyksensä mukaan, joten taajamamäärittelyllä ei ole merkitystä. Vesiosuuskunnathan toimivat haja-asutusalueilla ja kuten nimikin sanoo niin se ei ole taajamaa. Toki kunnan kanssa on asiasta hyvä neuvotella, kuten nytkin on tehty. Kuntia ja niiden vesihuoltolaitoksia ja toiminta-alueita ohjaa omat käytäntönsä ja kunnallinen päätöksenteko.
Kiinteistöillä on kiinteistöpumppaamo ja verkostossa on linjapumppaamoita, joiden hoidosta ja huollosta vastaa vesiosuuskunta. Pumppaamoiden sijainnit on sovittu maanomistajien kanssa ja tarpeellisuus tulee verkoston mitoituksesta. Välipumppaamoita on myös kunnallisissa verkostoissa.
Liittymisen kustannus perustuu todellisiin kustannuksiin, kun taas kuntien liittymisen hintaa tuetaan verovaroin, eivätkä ne useinkaan perustu todellisiin rakentamiskustannuksiin.
Toiminta-alue on laadittu siten, että alueesta on jätetty jo valmiiksi pois kiinteistöjä, jotka sijaitsevat maastollisesti hankalissa ja kallioisissa paikoissa. Alueessa on mukana kiinteistöt, joille liittymän rakentaminen on teknisesti järkevää ja kustannuksiltaan kohtuullista.
